Kelalta on mahdollista hakea tukea seuraavilla nimikkeillä:
- Vammaisetuudet
- Sairaalamaksut
- Ammatillinen kuntoutus
VAMMAISETUUDET
Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisen tai pitkäaikaisesti sairaiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä ja parantaa ja elämänlaatua. Lisäksi etuuksien tavoitteena on tukea osallistumista työhön tai opiskeluun sekä toimintakyvyn ylläpitämistä, kotona asumista, kuntoututusta ja hoitoa.
Kelan maksamiin vammaisetuuksiin kuuluu:
Vammaisetuuksien maksaminen perustuu lakiin vammaisetuuksista 570/2007
Seuraavassa on Kelalta saatuja vinkkejä ja ohjeita hakemuksien tekoon. Teksti pohjautuu erään äidin keskusteluun Kelan virkailijoiden kanssa, joten sitä ei voida suoraan soveltaa kaikkiin tapauksiin, mutta siitä saa kuitenkin hyviä vinkkejä hakemuksen tekoon. Maksut on päivitetty vuoden 2008 mukaisiksi.
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä eräät sidekudossairaudet aiheuttavat usein kuntoutuksen tarvetta ja kustannuksia sekä päivittäistä hoidon tarvetta kotona. Yleensä lapset tarvitsevat fysioterapiaa, apua kotona, koulussa ja harrastusten parissa. Avun tarvetta saattaa olla myös henkilökohtaisissa ja muissa päivittäisissä toiminnoissa. Lisäksi päivähoidossa tarvitaan erityisjärjestelyjä. Myös kodin muutostyöt saattavat olla tarpeen, samoin erilaiset apuvälineet. Sellaiset lapset, jotka ovat murtuma-alttiita, tarvitsevat valvontaa. Epäsuhtaisten kasvuhäiriöiden vuoksi tarvitaan toistuvasti erityisvalmisteisia vaatteita ja jalkineita. Usein tarvitaan myös toistuvia kipsi- ja lastahoitoja. Jos hoito jostakin syystä viivästyy tai esiintyy komplikaatioita, hoidon tarve pitkittyy ja lisääntyy.
Taloudellista rasitusta arvioitaessa on otettava huomioon kaikki ne kustannukset, jotka välittömästi tai välillisesti johtuvat sairaan tai vammaisen lapsen hoidosta ja kuntoutuksesta niiltä osin kuin ne on itse maksettava. Esimerkkeinä mainittakoon lääkärillä ja laboratoriossa käynnit, lääke-, apuväline- ja lääkintävoimistelukustannukset sekä erilaisista terapioista ja ruokavalioista aiheutuvat kustannukset. Huoltajan ansion menetys voidaan ottaa poikkeuksellisesti huomioon taloudellisena rasituksena, jos lapsen sairauden vaikeusaste edellyttää, että huoltaja jää kotiin lasta hoitamaan. Tällöin edellytetään, että hoitava lääkäri on todennut kotihoidon tarpeen. Ansionmenetystä arvioitaessa on otettava huomioon muut tukimuodot, joita kotona lastaan hoitava voi saada. Lisäksi on otettava huomioon, että alle kouluikäisen lapsen päivähoidosta aiheutuneet kustannukset jäävät pois. Jos vammaistuki myönnetään pääasiassa taloudellisen rasituksen perusteella, kustannusten tulisi nousta kuukausittain lähes kulloinkin maksettavan hoitotuen määrään.
Muulla rasituksella tarkoitetaan sitä vaivaa, mikä sairaan tai vammaisen lapsen huoltajalle aiheutuu siitä, että he ovat tavanomaisesta poikkeavalla tavalla sidoksissa lapsen hoitoon, huolenpitoon ja valvontaan. Esim. lapsen tarvitsema lääkintävoimistelu, puheopetus tai hengitysharjoitukset vaativat runsaasti aikaa ja mukana oloa. Rasitusta aiheuttaa myös lääkityksen ja ruokavalion tarkan noudattamisen valvonta. Lapsen kuljettaminen hoitoihin aiheuttaa myös ylimääräistä rasitusta. Lapsen hoidosta aiheutuvan rasituksen tulee ylittää vastaavan ikäisen lapsen hoidosta aiheutuva rasitus. Vaikeinta on arvioida alle kolmevuotiaan hoidon aiheuttamaa rasitusta, koska vastaavan ikäiset terveetkin lapset tarvitsevat paljon hoitoa ja huolenpitoa. Siten lapsen ikä on eräs huomioon otettava seikka, kun vammaistukiratkaisua tehdään.
Lapsen sairauden aiheuttamaa kokonaisrasitusta arvioitaessa otetaan huomioon myös hoitoihin kuljettamisesta huoltajalle aiheutuva rasitus. Hoitoihin kuljettamisesta aiheutuvaa rasitusta arvioitaessa kiinnitetään huomiota seuraaviin seikkoihin:
- kuinka usein lasta joudutaan kuljettamaan hoitoon
- paljonko kuljetus vie aikaa ja aiheutuuko siitä kuluja
- joutuvatko vanhemmat järjestelemään työaikojaan
- aiheutuuko tästä ansion menetystä
Kuljetuksesta ei aiheudu erityistä rasitusta, jos lapsi pystyy itse kulkemaan matkat hoitoon tai hoitomatka on aivan lyhyt eikä vaadi työaikajärjestelyjä. Kuljetuksesta aiheutuu erityistä rasitusta, jos lasta kuljetetaan säännöllisesti esim. kerran viikossa, eikä matka ole aivan lyhyt. Rasitus voi olla huomattavan suuri, jos lasta kuljetetaan säännöllisesti hoidossa vähintään kaksi kertaa viikossa tai harvemminkin, jos matkat ovat pitkät ja hankalat.
Sairauden tutkimuksesta tai hoidosta aiheutuneet matkakulut korvataan siltä osin kuin ne ylittävät 9,25 euron omavastuun (yhdensuuntaista matkaa kohden). Samoin korvataan osa vanhempien matkoista lapsen luo sairaalaan. Jos
matkakustannusten omavastuuta kertyy vuodessa yli 157,25 euroa, ylittävä osa korvataan kokonaan. Omavastuuosuuden täyttymistä on itse seurattava, ja kuitit tulee säilyttää. Kuntoutusmatkoilla on niin ikään 9,25 euron omavastuu, ja 157,25 euron ylittävä osuus korvataan kokonaan. Yöpymisrahaa maksetaan enintään 20,18 €/vrk/hlö. Kulukorvauksia on haettava kuuden kuukauden kuluessa matkakorvaushakemuksella SV 4.
SAIRAALAMAKSUT
Hoitopäivän omavastuukustannus on 26 €/vrk. Hoitopäiväksi luetaan laitokseen tulopäivä ja laitoksesta lähtöpäivä sekä näiden välipäivät. Jos potilas on hoidossa vain yön tai päivän, hoitomaksu on 12 €. Alle 18-vuotiaan lapsen sairaalahoito on maksutonta 7 vrk:n omavastuun jälkeen kalenterivuodessa (sairaalamaksu enintään 182 €/lapsi/vuosi). Omavastuu on valtakunnallinen eli omavastuun hoitopäivät lasketaan yhteen, jos hoitopäiviä on useammassa sairaalassa. Vanhempien kannattaa huolehtia jo kertyneiden omavastuupäivien ilmoittamisesta toisen sairaalan potilastoimistoon.
Asiakasmaksuja saa palvelun käyttäjälle kalenterivuoden aikana aiheutua 590 euron enimmäismäärä (maksukatto). Alle 18-vuotiaan lapsen maksut otetaan huomioon yhdessä hänen vanhempiensa tai muun huoltajan maksujen kanssa. Maksukaton ylittymisen jälkeen ovat maksukattoon sisältyvät palvelut maksuttomia. Maksukuitit on hyvä säilyttää maksukaton täyttymisen seurantaa varten.
Yksi käynti poliklinikalla maksaa yleensä 22 euroa. Tämän sijasta maksu on 72 euroa, jos tarvitaan päiväkirurgista toimenpidettä. Jos hoito on tavallista käyntiä pitempi, seuraavasta alkavasta vuorokaudesta saatetaan periä 26 euroa hoitopäivämaksuna. Myös nämä sisältyvät maksukattoon.
AMMATILLINEN KUNTOUTUS / KELA
Työntekijän on mahdollista hakea ammatillista kuntoutusta, jos hänen sairautensa tai vammansa on olennaisesti heikentänyt hänen työkykyään tai aiheuttaa hänelle työkyvyttömyyden uhan.
ks. lisätietoja Kela:
http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/051011153338HL?OpenDocument
Työelämässä pidempään olleiden työntekijöiden ammatillisen kuntoutuksen ensisijaisina järjestäjinä ovat työeläkelaitokset.
Alkuun
 | 
