Suomen Kampurajalka Yhdistys R.Y.
FAQ
USEIN KYSYTTYÄ

Tänne lisätään yleisimpiä kysymyksiä, jotka liittyvät kampurajalkaan.
Voit myös lähettää webmasterille suoraan kysymyksiä. Pyrimme vastaamaan niihin tällä sivulla.

Oppiiko lapseni kävelemään ikätoveriensa kanssa samoihin aikoihin?

Täysin mahdollista – ja yksilöllistä. Lastan tai tangon käytön kuvitellaan usein hidastavan kävelemään oppimista, mutta pystyyn noustessa kumpikin jää yleensä unikäyttöön.

Miksi lapseni on kampurajalkainen, olenko tehnyt raskausaikana jotain
väärää?

Et. Kampurajalan syntysyy on yhä hämärän peitossa. Osittain se periytyy, mutta syyksi on esitetty myös jalan luiden kehityshäiriöitä ja ympäristötekijöitä. Eri väestöillä maailmassa kampurajalan esiintymistiheyskin vaihtelee. Kampurajalka voi esiintyä myös osana muita sairauksia ja lievimpänä siten, että jalka on vääntynyt ahtaassa kohdussa.

Kuinka yleistä on kampurajalkaisuus Suomessa?

Suurin piirtein joka tuhannes lapsi syntyy kampurajalkaisena, eli keskimäärin 60 lasta vuodessa. Noin puolella heistä on molemminpuoliset kampurajalat. Poikia on jonkin verran enemmän kuin tyttöjä.

Johtuuko kampurajalka kohdun ahtaudesta?

Se voi johtua myös siitä, mutta silloin hoidoksi riittää yleensä muutaman kerran kipsaus ja jumppa. Itse jalan rakenne on kaikin puolin normaali.

Miksi lapseni kampurajalkaa ei nähty ultrassa?

Kohdussa olevan lapsen jalat voivat olla mitä ihmeellisimmissä asennoissa. Jalan luut eivät ole vielä kunnolla luutuneet, joten niiden keskinäisiä suhteita ei välttämättä nähdä. Lapsi saattaa olla myös hankalassa asennossa kuvaushetkellä tai liikkua paljon. Jos jalka osuu kuvaan hyvin ja on tyypillisessä kampura-asennossa, se kyllä havaitaan.

Olen kuullut erilaisesta hoitotavasta kuin meillä on käytetty, mistä tiedän
saako lapseni parhaan mahdollisen hoidon?

Lasten terveydenhoito on Suomessa erittäin korkealla tasolla. Kampurajalkojen hoidot on pitkälti keskitetty yliopistollisiin ja keskussairaaloihin, mutta niitä voidaan hoitaa myös alueellisessa sairaalassa. Jokaista lasta pyritään tietenkin hoitamaan mahdollisimman hyvin, mutta menetelmät voivat vaihdella samoin kuin jokainen kampurajalkakin on yksilöllinen niin vaikeusasteeltaan kuin hoidettavuudeltaan. Erilaisillakin menetelmillä voidaan silti saavuttaa sama toivottu tulos.

Meillä on sen ikäinen lapsi että aktiivinen hoito on loppunut, nyt vain
seurataan vuosittain, mitä voin tehdä että jalka pysyisi kunnossa?

Et oikeastaan mitään. Jalka pysyy parhaiten mallillaan, kun sitä käytetään. Kaikenlainen liikuntakin on yleensä vain hyväksi.

Mitä ongelmia voi lapselleni kampurajaloistaan olla aikuisena?

Monilla ei ole mitään ongelmia. Toisilla voi olla nilkkanivelten jäykkyyttä tai ajoittaisia kipuja. Jalkaterien pituusero (yleensä 1-2 kengännumeroa) tai pohjelihaksen pienuus voi muodostaa kosmeettisen haitan. Etukäteen on mahdoton tietää, tuleeko mitään ongelmia – jalat ovat täysin yksilöllisiä.

Millaiset olisivat hyvät kengät kampurajalkaiselle?

Tässä erään apuneuvoteknikon vastaus: tukeva kantakappi, tasainen tukeva pohja (ei taitu liikaa), ei sisäpohjan muotoilua eikä banaanimallia.

Lastojen/tangon käyttö tuottaa ongelmia. lapsi ei anna pukea niitä/sitä
jalkaan ja itkee, mitä voin tehdä?

Tähän kaipaisimme vinkkejä suoraan vanhemmilta, jotka ovat tällaiseen tilanteeseen joutuneet! Lähetättehän vinkit osoitteeseen skyry@skyry.org – kiitos!

 


YhdistysEnglish summaryKampurajalkaUutiset ja tapahtumatFAQVieraskirjaKeskusteluPalautelomakeLinkitKuvagalleria